1.
LAULU ( I kohtaus)
Harakkalaulu (säv.
_________ san. muok. Pihla Perämäki)
Laulu toimii prologina näytelmälle. Kuljettaa katsojan
teoksen maisemaan ja vuodenaikaan.
Esittelee harakan, hevosen ja Matin. Tunnelma.
pakkanen paukkaa nurkissa
aurinko kultaa maiseman
valaisee savupatsaat
piipuista läheltä ja kaukaa
kuusen latvassa harakka
pää höyhenten sisässä
kuusi koivujen keskellä
pappilan pihassa
nälkäinen harakkaparka
aamiaista vailla
kylmissään pakkasaamussa
ei nyt mikään naurata
niemen takaa jäätä myöten
pihaan saapuu hevosmies
hevosensa sitoo koivuun
kaurat eteen kaataa
alakulo iloon muuttuu
linnun pää kallistuu
nyt ois hyvä tilaisuus
vatsa täyteen saada
toiveikas harakkaparka
aamiaisaika lähellä
istuu koivun latvaan
nyt on jo lupa nauraa
2. LAULU ( II kohtaus)
Matkalaulu (säv. _________ san. muok. Pihla Perämäki)
Matin kotimatka pappilasta. Kahdessa tai kolmessa
osassa (tässä vaiheessa kolmessa). Kuvittelee parhaansa mukaan millainen
rautatie on. Matin hämmennys. Harakkakin nauraa. Uskoako vai eikö? Sisäinen
myllerry. Nukahtaminen. Muuttuu unikohtaukseksi…?
Matkalaulu, osa 1
Matti aika lailla hajamielinen
ei tammakaan ole kiireinen
hidas oli vauhti, Matti tuskastui
ohjaksia riuhtoi, kunnes tamma uskoi
kaksi kertaa häntää huiskautti, juoksuun loikkasi
harakan naurun saattamana
Matti ajoi jäälle ajatellen rautatietä
eipä olis uskonut jos ei omin korvin kuullut
vasta kai se oli kirkolle tullut
kyllä se mahtoi olla kumman näköinen
lieköhän muut sitä katsomassa käyneet?
3. LAULU (II kohtaus, III kohtaus ja VIII kohtaus)
Pirtti, päre ja kissa, 1. osa (säv.
_________ san. muok. Elisa Klén)
”Tunnelmointi” –biisi. Rauhallisuus, aika
melkein pysähtynyt. Hiljaisuus. Kissan silittäminen. Päreen pihini, rukin
surina, kissan naukaisu. Väsymys. Uni. Lämpö.
Kertoo Matin ja Liisan turvallisesta maailmasta.
Näytelmän lopussa soi viimeisessä kuvassa. Kaikki on niin kuin ennekin, mutta
silti mikään ei ole kuin ennen…
Kissa lakki lämmintä maitoa,
siististi ja äänettömästi,
päre palaa ritisi.
Tuli oksan kohta,
suhahti liekki.
Kissan häntä salaperäisesti liikahti.
Oli maitonsa lakkinut,
liikkui ympäri tupaa,
kuulumattomin askelin.
Kiersi.
Meni pöydän päähän,
vainusi maitopyttyä.
Hyppäsi pankolle,
ojenteli kaulaa.
Päre suhahti,
ritisi karsta.
Uunin päältä kuului kehruu.
4. LAULU (III kohtaus)
Kyllä Matti tietää (säv.
_________ san. muok. Pihla Perämäki)
Matti uskaltaa Liisan edessä puhua vakuuttavasti.
Vetoaa ruustinnaan ja rovastiin. Intoutuu leuhkimaan ”tiedoillaan” rautatiestä.
Semmoinen
"Matti vastaan kuoro ja Liisa -renkutus" alkaa soida
päässä...edelleenkin yhteistyöhön säveltäjän kanssa järjestyksistä, mahd.
kertauksista yms....
Rautatie on rautatie
maantie on maantie
maantie maasta
ja rautatie raudasta
- Puutie puusta ja vesitie vedestä?
Niin se on kuin minä puhun
(rautatie on rautatie, maantie on maantie)
Luuletko että siinä hevosella ajettais.
Ei, vaan höyryvenhe pyörille laitettais
tulen voimalla kulkee se, perässään vaunuja vetelee
- Kuka Mattia narrinaan pitänyt?
(rautatie on rautatie, maantie on maantie)
vai omasto päästäsikö olet valehdellut?
Puheet kuulin ruustinnalta, puheet kuulin rovastilta
(rautatie on rautatie, maantie on maantie)
Liisa tuskin luulee ett' on rovastia viisaampi
Pirtti, päre ja kissa, 2. osa (säv.
_________ san. muok. Elisa Klén)
Yhä hyrisi kissan rukki,
uunin päällä.
Liisa ei tahtonut saada unta.
Kuuli rasahduksen seinissä.
Kuuli tamman kopsetta
Veti peitteen korvilleen.
pani silmänsä kiinni
Oli kuulevinaan,
oli näkevinään.
Valpastui, ajatteli,
aika nousta ja panna evästä.
Pelkäsi,
jos Matti herää,
eikä noussut.
Nukkui viimein.
Heräsi ennen kukonlaulua,
alkoi lähtöänsä laittaa.
5. LAULU (V kohtaus)
Kevätlaulu (säv. _________ san. edit
by
Kertoo
ajan kulumisesta. Talven muuttumisesta kevääksi ja sitten kesäksi. Kertoo mitä
luonnossa (ja ihmismielissä) tapahtuu. Uusi mahdollisuus…
6. LAULU ( V kohtaus)
Kulkemislaulu (säv. _________ san. edit
by
Monessa
osassa tällä hetkellä. Lopullinen osien määrä täytyy miettiä tarkemmin..
Matti ja
Liisa lähtevät juhannusaattona matkaan ”tekosyiden varjolla” päästäkseen
näkemään rautatien. Matkanteko on hidasta ja on kuuma. Harakkakin nauraa. Pelko
paljastumisesta…
7. LAULU (V kohtaus)
Matlienen laulu (säv. _________ san. muok. Oili Paaskoski)
tulin minä rautatietä katsomaan
ei ne kylissä muusta puhukaan
pyhäiltana kotoa läksin kulkemaan
hupsu olin kun lähdin kaikkien kummituksien tähden
tämmöisten taipaleiden taakse matkaamaan.
se kumma kulki pyörien päällä
ei ole sellaista nähty täällä
monien monien pyörien päällä
puolilta päivin se on täällä
kaikki muut ovat nähneet sen paitsi te
mutta hupsuja ootte kun menette
kulkekaa kiireesti Matti ja Liisa
jos rautatietä mielenne ennättää näkemään.
Matti: Ei me tiedetä vielä, jos mennäänkään ... ja tokkopa mentäneenkään?
Liena: Minnekkäs te sitten menette?
Matti: Lapinlahden kirkkoon me aiottiin.
Liena: Aikokaapa minne tahansa, mutta rautatielle se teidät kuitenkin riipaisee ... riipaisipahan minutkin...
Matti: Ja näkikö Matliena sen?
Liena: Näinhän minä.
Matlienen laulu jatkuu….
ei tuo taida odottaa kirkkoaikaa
seisoo hetken ja lähtee taas matkaan
kulkee maata eikä näy odottavankaan
en minä rupea syntiä tekemään
keskellä kirkkoaikaa menemään
mikäs se on sitten syntiä jos ei se?
se kumma kulki pyörien päällä
ei ole sellaista nähty täällä
monien monien pyörien päällä
puolilta päivin se on täällä
kaikki muut ovat nähneet sen paitsi te
mutta hupsuja ootte kun menette
kulkekaa kiireesti Matti ja Liisa
jos rautatietä mielenne ennättää näkemään.
on sinne matkaa tienhaarasta
vielä hyvästikin ruotsinvirsta
ensin laskeutte mäen alle
ja sitten nousette toisen päälle
mäen päällä on se tienhaara
siinä punaiseksi maalattu viitta
se osoittaa teille minnekkä mennä
kyllä te perille löydätte vielä
te hupsuja ootte kun menette
ovat kaikki muut jo ennen käyneet katsomassa rautatietä
mutta kulkekaa sitten kiireesti
jos sellaista mielenne ennättää näkemään.
8. LAULU ( VI kohtaus)
Ihmeellinen, kummallinen rautatie (säv. _________ san. edit by Paula Hirvonen)
Millaisena
rautatie vihdoinkin näyttäytyy…
Pitänee säveltäjän muistaa, että tämä edeltää
sitä varsinaista "kovaa kamaa/kliimaksia" kun matkustetaan junalla...
Olivatpa siinä nyt yhtä suoraa osanneet
hakata...
niin että tahtoi päätä pyörryttää...
Kaksi kapeata rautakaistaletta...
ja pölkkyä poikkitelaisin...
vieri vieressä...
Yhtä suoraa silmän kantamattomaan...
ihan pyörrytti, kun sinne katseli...
ja toisaannepäin
Vai näitä rautoja...
en taida ymmärtää...
vaan mitenkä ne tuota?
... pyöräin päällähän se kulkee?
En taida ymmärtää...
Koettelivat kädellään ratakiskojen hamarata...
Kyllä oli sileätä..
Vai näitä rautoja...
en taida ymmärtää...
vaan mitenkä ne tuota?
... pyöräin päällähän se kulkee?
TULISKO TÄHÄN VÄLIIN SE DIALOGIN PÄTKÄ....JA
SITTEN JATKUIS ...?
En taida ymmärtää...
Koettelivat kädellään ratakiskojen hamarata...
Kyllä oli sileätä..
Vai näitä rautoja...
en taida ymmärtää...
vaan mitenkä ne tuota?
... pyöräin päällähän se kulkee?
Onhan siinä yhtä tasaista taivalta
Välistä mutkan tekee,
mutta mäkeä ei tee milloinkaan
Teki mieli koetella,
mitenkä siinä olisi tuossa hänen kävellä...
9. LAULU (VII kohtaus)
Juna-laulu "Rautateitse" (säv. _________ san. muok. Heini Salo)
Junan
pelottava tuleminen ja kerrassaan hurja kyyti!!! Kliimax!!!
HURJA MAININKI.
Seisoivat ja odottivat
ympärillä pyöri karuselli
Istuivat peläten
Istuivat näytellen
Kilinä ja kolina
pauhu tukahduttava
kunhan ei hajoaisi
Pitelivät kiinni
nojasta, silmistä, suusta
Etteivät maiseman mukaan lähtisi
Että pelkäämään ehtisi
Kilinä ja kolina
pauhu tukahduttava
kunhan ei hajoaisi
kunhan takaisin toisi
10. LAULU (VII kohtaus)
Partaukon laulu (säv. _________ san. edit by Venla-Vanamo Asikainen)
Esittelee
Partaukon. Partaukko junassa lyöttäytyy Matin ja Liisan seuraan. Juottaa Matin
humalaan. Yllyttää matkustamaan ”vielä yhden pysäkinvälin”. Nauru. Matti
yrittää olla ja pärjätä. Suututtaa Liisaa.
Partaukko
Parrakas mies toisesta penkistä
meidän penkkiin puikkelehti.
Vuoroin katseli vasten silmää
naurua pielessä suuren suun.
Vaan ääntä ei kuulunut vielä,
ei ääneen nauranut ollenkaan.
Liisa ja mahdollisesti tyttökuoro:
"Tuskin täysipäinen on mies tuo,
parta niin kumma ja hassu nuttu,
sarkakangas, vallan tuttu,
mutta melkoinen rauhka ja laajat taskut!
Ja taskussansa toinen tuttu,
selkäkenossa puteli."
Kuoron ja partaukon naurukohtaus?
Partaukko: "Mihin matkanne käy, hoi isäntä? Hoi emäntä?
Matti ja Liisa: "Emäntiä tai isäntiä me kaksi emme ole."
Partaukko: "Vai ette? Hihhih (kuoro ehkä myös) kikikikikik, kyllä minä tiedän jutut nämä."
Matti: "Vai niin? No totuus on tämä: tässä tuota vain nyt mennään."
Partaukon ja kuoron iloinen ilotulitus: "Vai tässä mennään? Vai tässä mennään?
Kikikikkakkakkukkukukukukkuk.... Vai lysti on mennä!"
Partaukko (Matille): "Vai lysti on mennä? Sen emäntä tietää. Vaan mikä on lystimpi."
Vaan mitäs meinaat, hoi mies?"
Partaukko (Liisalle): "Vaan tietääkös emäntä mitä on tässä?" Isännälle tässä?" kikkikkik...
"Eihän sitä tiedä mitä putelissa on, mistä sen selville saisi hoi mistä?"
"Ryypätään isäntä, ryypätään pois!"
"Etkö emännältäsi tahdo ryypätä, etkö?"
"Etkö tohdi aikamiehen ryyppyä ottaa?"
Matti: "Hoi mistäs kaukaa vieras on?"
Partaukko: "Mistäkin milloin ja milloinkin mistä."
Matti: "Miehiä kaiken maailman!"
Partaukon: "Kikikikkikikikkikkikkikikiii..."
Matti: "Hoi minnes on matka?"
Partaukko: "Minne milloin ja milloinkin minne."
Kuoro: "Kesällä saattaa viedä vaikka minne."
Matti: "Kisällikö olette?"
Partaukko: "Kisälli kikikkikkikkikkikikikikik... Vaan kesällä kulen ja ryypätään!"
Matti: "No jos sitä vielä..."
Matti: "Suutarin vai räätälinkö kisälli olette?"
Partaukko: "Uurmaakarin. Jos kelloa on niin, korjattaisiin!"
Matti: "Niin kiivas on meno, että korvissain soi."
Partaukko ja kuoro: kikkikkikikikikikikk.....
Korvissa suhisee, korvissa soi..."
Liisa: "Seis! Älä juo enää, Matti!"
Partaukko: "Kiivakan kulun kunniaksi!"
Matti: "Kiivakan kulun kunniaksi!"