OMPELIJA

Martha Rainio

Aili Römer

Rouva Römer

Oskar Holm

Olga

Herra Römer

Kertojat

Prologi

KUORO (Kaikki)
Kolme kaunista nuppua kukkii, kukkii!
Kolme kaunista nuppua kukkii, kukkii!
Kolme kaunista nuppua kukkii, kukkii!

Tauko <> Esityksessä Bändi mukana! yht. 3x

KERTOJA 1(Paavo)
Kauppaneuvos Römerin perhe oli muuttanut kauniille kesähuvilalleen; Alavalle, lähellä tuon surullisen kuuluisan Valkeisen järveä...

KERTOJA 2 ( Ella)
...jossa kansantarun mukaan julma Vedenemo asuskeli ja vuosittain saaliikseen houkutteli jonkun nuoren, kauniin ja terveen ihmislapsen.

KERTOJA 3( Petriikka)
Ei tosiaan mennytkään sitä kesäkautta, ettei joku Valkeisen mutahautaan uponnut, ja ken sinne kerran luiskahti, ei hän sieltä elävänä enää takaisin tullut.

KERTOJA 4 (Timo)
Valoisat tyynet kesäillat – ne olivat Valkeisen juhlahetkiä. Silloin kokoontui sen ympäristöön ryhmittäin nuorta, iloista kansaa.

KERTOJA 5 ( Outi )
Laulu ja riemu kajahteli rannalta toiseen ja leikkipuheet sinkoilivat kepeästi ristiin rastiin. (ilman orkesteria)

( Laulettu musiikki. Swing.)

KERTOJA 2( Ella)
Pari kivenheittoa Valkeisen länteisestä pohjukasta oli Alavan puutarha, jonka takaa, korkeakasvuisten kuusien ja koivujen ylitse kohosi valkoiseksi maalattu, kahdenkertainen puurakennus.

www.naytelmat.fi 28

KERTOJA 1( Paavo)
Autiona oli se seisonut kaiken talvea, mutta nyt liehui lippu sinisessä ja valkoisessa värissä katolla merkkinä siitä, että omistajan perhe oli saapunut paikalle. Aili, talon nuori tytär...

( AILI ( =Outi) esiin)

KERTOJA1 (Jatk)
...katselee lempipaikkojaan puutarhassa, katselee kukkaispensaita ja hentoja, vastanousseita kasvitaimia.

AILI
Eivätkö ole kasvaneet taas koko joukon viime syksystä?

KUORO Näin on!

AILI
Tuttua, rakasta, joka nurkka, joka kolkka, joka käytävä-

KUORO Näin on!

KERTOJA 2 ( Ella)
Tuntui kuin olisivat nekin iloisesti hymyillen häntä tervehtineet kaivattuna, takaisin tulleena ystävänä...

KUORO Näin on!

AILI
Tietänettekö mitä tärkeää minulle on tapahtunut?
(tauko)
Minä olen kihloissa ja niin onnellinen, ettei varmaan yksikään ihminen maan päällä ole yhtä onnellinen kuin minä.
Ossi ja minä. Yhdessä olemme tämän suuren onnen saavuttaneet!

ISKU-> väki taakse, Ossi eteen / Ossi-teema soi alla...

KERTOJA 1 (Paavo)
Syksyllä täältä huvilalta lähdettyään Aili ei vielä Ossia tuntenutkaan. Joulun aikaan heidät vasta eräässä tilaisuudessa esitettiin toisilleen.

( MUSIIKKI)

www.naytelmat.fi 29

1. kohtaus

( Paavo ja Petriikka ”muusikoiksi”. Laulettu swing. Aili ja OSSI (Timo) tanssivat)

KERTOJA 2 ( Ella)
Musiikki soi, sydän sykkii iloa ja elämänhalua.
Tuo nuori solakka varatuomari miellytti Ailia jo ensi hetkestä.
He usein tapasivat toisiaan, milloin Ailin kotona, milloin muualla... Kävelyllä, luistinradalla, iltamissa ja milloin missäkin.
Sattuma, vai mitä heitä lieneekin aina yhteen johdattanut.

AILI
Sattuma. Ossi osaa sen kaiketi aina niin asettaa. Ja entä minä?
Tuskinpa olisin niin ahkerasti käynyt luistinradalla, ellen tietäisi häntä tapaavani siellä. Minä vain en ymmärrä omia tunteitani.

KERTOJA 2 (Ella)
Ne selvisivät Ailille vasta kolme viikkoa sitten.
Heitä oli suuri seura, mutta huomaamattaan Aili ja Ossi erosivat toisista ja eksyivät kahden yksinäiselle penkille puiden varjossa.
Ja siellä se tapahtui.

OSSI (Timo)
Minä rakastan sinua Aili.

AILI
Mitä hän oikeastaan sanoo, Puhe ja kaukainen soitto humisevat korvissani. Sydän sykkii, suonet sykkivät, posket palavat kuin tulessa. Minä en näe mitään, en kuule mitään, en tiedä, mitä vastaan vai vastaanko ollenkaan. Koko maailma ikään kuin häviää kauas pois, syvällä rinnassa on vain tunne, että...

OSSI
Minä rakastan sinua Aili.

AILI
...että hän minua rakastaa ja on minun rinnallani ja ...

OSSI
Minä pyydän sinua omakseni.

KERTOJA 2 (Ella)
Ja sitten kun Ossin huulet koskettavat Ailin huulia—

KUORO Taivaan herra!

www.naytelmat.fi 30

(Laulettu Gospel.)

KERTOJA 2 (Ella)
Nyt puhkeaa Ailin rakkaus Osiin täyteen kukoistukseen.
Ja Ailin valtaa senlainen riemastus, ettei vielä eläissään tuntenut. Eikä ainoastaan hänet, vaan ....vaan koko maailman—kyllä, kuulostaa kummalta, mutta se on TOTTA.
Luonto muuttuu samassa hetkessä monta vertaa kauniimmaksi ja musiikki soi kauniimmin kuin koskaan.
Aika menee kuin siivillä, kuinka kauan he istuivatkaan siinä käsi kädessä. Heidän mielestään se on VAIN hetkinen, mutta...

OLGA ( Ella) Täällähän te olette.

AILI
Jospa tietäisit, Olga...

OLGA
Aili, hyvä ihme, puristat käteni mäsäksi. (tauko) Mitä se on Aili?

AILI
Voi, jospa tietäisit. Minulla on oma maailmani, josta teillä muilla ei ole aavistustakaan. Ja se on yhteinen Ossin kanssa—sehän siinä niin sanomattoman viehättävää on.

OLGA
Isä ja äiti heidän kihlauksestaan sittemmin tiesivät. Ei kukaan muu. (tauko)
ISKU-> alkusoitto. Vasta nyt – kesällä - hän kertoo minulle juurta jaksain heidän rakkautensa historian.

AILI
Kuinka se ensin alkoi ja kuinka se kehittyi, kuinka kasvoi

OLGA
Tuntimäärät me puhelemme tästä samasta asiasta.
ISKU-> Laulu alkaa

AILI
Kuinka se ensin alkoi ja kuinka se kehittyi, kuinka kasvoi kerta kerralta.

KUORO (laulaa)
Kuinka se ensin alkoi,
kuinka se kehittyi
ja kuinka se kasvoi kerta kerralta!

www.naytelmat.fi 31

AILI
On ihmeen hauskaa saada kertoa onnesta. Lupaathan tulla tervehtimään minua maalle. Ossi tulee myös. Viipyy päivän tai ehkä pari.
( Olga poistuu. Aili ja Ossi yhtyvät laulukuoroon)

KUORO (laulaa)
Kuinka se ensin alkoi,
kuinka se kehittyi
ja kuinka se kasvoi kerta kerralta!

AILI
Ossi, Ossi!
Mikä ääretön ilo ja nautinto saada mainita tämä nimi! Se onkin kaunein nimi maailmassa.
Ossi, Ossi, Ossi!

KUORO (Laulaa)
Ossi, Ossi, Ossi!
O-si-si-sii, O-si-sii! OSSI-si-si-sis-sii!

(rva Römer katkaisee, kun musiikkikin fade jo out)

RVA RÖMER ( Ella) Tulee mallinuken kanssa.) Aili, tule ylös.
Ompelija on tullut!

2. kohtaus

( MARTHA ( =Petriikka) esiin.)

KERTOJA 1 (Paavo)
Kalpea, hiljainen nainen seisoo huoneessa, mittanauha kädessä.
Martha Rainio.
Aili tunsi hänet ennestään. Monta pukua on sama ompelija hänelle jo tehnyt.

RVA RÖMER
Ette saa nyt ottaa työtä mihinkään muuanne, meillä sitä tulee riittämään teille syksyn asti. Mielellänne kai olettekin kesäajan täällä maalla, vai kuinka?

MARTHA
Kyllähän minä saatan olla.

www.naytelmat.fi 32

RVA RÖMER
Täällä tulee ommeltavaksi kaikenmoista, sekä liinavaatteita että leninkiä. Niin- parasta kun sanon yksintein, teiltä sitä ei kuitenkaan auta salata: tyttäreni myötäjäiset antaisin teidän huostaanne. En tiedä ketään, joka tekee niin hyvää työtä kuin Martha, sen vuoksi päätin heti kääntyä teihin.
Mutta Martha ei saa puhua siitä vielä. Kihlaus julkaistaan juhannuspäivänä, tänne kutsutaan silloin koko tuttavapiirimme kaupungista ja siihen saakka ei kenenkään pitäisi saada vihiä asiasta.
Tekee sitten niin hyvän vaikutuksen, kun pappa äkkiarvaamatta esittää teidän maljanne.
Kihlajaisleningillä olisi nyt kiirein.
Minä olen valinnut mallin muotilehdestä.

KERTOJA/MARTHA (Petriikka)
Ailin silmät luisuivat lehden ylitse, hän ei niin paljon semmoisesta välittänyt, oli tottunut jättämään ne äidin huostaan.

RVA RÖMER
Niin, minä luulen, että tästä tulee sievä. Mitä sanotte. Sopiiko se hänelle?

MARTHA
Sopiihan se vallankin hyvin Ailin valkeaan kuulakkoon, hienoiseen hiviöön ja heleään punaan poskillaan.

( Rva Römer poistuu)

AILI
Jäättekö sitten ihan varmaan tänne koko kesäksi Se olisi hauskaa. Me ompelisimme yhdessä päivät päätään.

MARTHA Malttaisittekohan?

AILI
Tietysti. Paitsi niinä aikoina, kun Ossi on täällä.

MARTHA
ISKU-> Ossi-Teemaan 1.x || Onko teidän sulhasenne nimi Ossi?

AILI
On. Muut sanovat häntä Oskariksi, mutta Ossi on minusta paljon somempi nimi. Eikö teistäkin?

MARTHA Kyllä.

www.naytelmat.fi 33

AILI
Ja hän on muutenkin niin kaunis. Pitkä ja solakka. Ja luonteeltaan erinomaisen rakastettava, sen sanovat kaikki.

MARTHA
Hän tietysti pitää teistä äärettömästi.

AILI
En tiedä.

MARTHA Ettekö tiedä?

AILI
Tiedän vainenkin. Hän—ei, en minä ilkiä sanoa.

MARTHA
Sanokaa pois. Eihän teidän tarvitse minua ujostella.

AILI
Hän väittää ihan ensi hetkestä kiintyneensä minuun.

MARTHA
Sen kyllä uskon.

(tauko)

AILI
Jos tietäisitte Martha, kuinka hauskaa on olla kihloissa.

MARTHA
Kuka teidän sulhasenne oikeastaan on?

AILI
Koettakaa arvata. Ei se toki ole vaikeata, kun kerran tiedätte, että hänen nimensä on Ossi ja että hän on solakkavartaloinen, kaunis mies.

MARTHA
Niin on paljon solakkavartaloisia. Ja mistäpä minä heidän ristimänimiään olisin tuntemaan oppinut.

AILI
No, koettakaahan nyt kumminkin.

MARTHA En minä.

www.naytelmat.fi 34

AILI
No, koettakaa!

MARTHA Tohtori Evers?

AILI
Ei! Onko hän kaunis?

MARTHA Maisteri Kessler?

AILI
Uh! Jäykkä ja ikävä, etten toista tiedä. Ossi on kovasti vilkas ja iloinen.

MARTHA
ISKU-> Ossi-Teemaan 2.x || Jospa minä en häntä tunnekaan.

AILI
Kyllä varmaan.

(Musiikki. Ossi tulee.)

MARTHA
Lehtori Hellmann? Apteekkari Silen? Pastori Vilenius?

( Ossi pysähtyy.)

AILI Ossi!

OSSI
Onko kauppaneuvos kotona?

AILI
Kuinka sinä teeskentelet. Ei se ole ollenkaan tarpeellista. Neiti Rainio tietää kaikki.
Äiti hänelle juuri kertoi. Neiti Rainio on täällä ompelemassa minulle myötäjäisiä. Ja tuommoinen tulee minulle leninki kihlajaisiin. Onko kaunista?
Sinä et saa nähdä minua siinä ennen kuin sitten vasta.
( tauko)
Jalanko tulit?

OSSI Jalan.

AILI
Koko matkan. Kaupungista saakka?

www.naytelmat.fi 35

OSSI Niin.

AILI
Sitten sinua varmaan väsyttää. Käy istumaan.

(Musiikki. )

KERTOJA 1 (Paavo)
Holm vaipui alas sohvan nurkkaan. Hän oli tosiaan kalpea ja rauenneen näköinen. Ei puhunut mitään eikä katsonut Ailia silmiin, niin kuin tavallisesti, otti vaan nenäliinan taskustaan ja pyyhki otsaansa.
Aili istui tuolille hänen eteensä. Onnea ja hellyyttä kuvastui hänen kasvoissaan. He olivat siellä niin rauhassa toisella puolella huonetta.
Martha seisoi heihin selin, kumartuneena tuon vaalean sinisen kankaan yli, sakset narisivat pöytää vasten, kun hän siinä leikkaili liiviä kihlajaisleninkiin.

AILI
(Ossille)
Sinulle tuli kuuma astuessasi. Menenkö toimittamaan selttersiä ylös kellarista?

( Martha ja Ossi=Holm jäävät kahden)

3. kohtaus

MARTHA Oskar.

OSSI
Mikä onneton sattuma toi sinut tänne? Ajattelin vähitellen sinua varmistaa, ja nyt se tuli näin äkkiarvaamatta.

MARTHA
Sinä et uskaltanut ilmoittaa tätä minulle. Olet vaan vältellyt minua, et ole päästänyt puheillesikaan.

OSSI
Ja mitä sinä nyt sitten oikeastaan aiot?

MARTHA
Aion ilmaista heille kaikki.

www.naytelmat.fi 36

OSSI
Sillä et voita mitään.

MARTHA
Niinkö luulet? Kuulee, kuinka vähän sinä aavistat, millä kannalla asiat ovat.

OSSI
Mitä tarkoitat?

MARTHA
Että sinä pian tulet isäksi.

OSSI Valehtelet.

MARTHA
Sen tulet näkemään syyskesästä.
(tauko)
Onhan meillä yhteinen huoli, joka nyt sitoo meidät toisiimme.
Oskar. Ethän sinä voi jättää minua tähän tilaan.
(tauko)
Tuo uusi rakkaus haihtuu. Entiset tunteen palaavat.
Olethan sinä minuakin rakastanut.
(tauko)
Oskar, elä hylkää minua. Jaksaisin minä kantaa häpeän ja ylenkatseen, en välittäisi ihmisistä mitään, jos sinä pysyt minulle uskollisena ja rakastat minua niin kuin ennen.

OSSI
Mikset sanonut minulle tätä ennen?

MARTHA
Enhän sitä itsekään tiennyt. En tahtonut uskoa ennen kuin nyt vasta muutamia viikkoja sitten. Sen jälkeen en ole saanut sinua tavata.

MARTHA
Oskar?
Ethän sinä hylkää minua? (tauko)
Vastaa!

(Musiikki)

Vastaa! Vastaa!

(Martha kertojana)

www.naytelmat.fi 37

Odotus kävi yhä tuskallisemmaksi. Saattoihan Aili tulla takaisin minä hetkenä hyvänsä ja milloinka saisi sitten tietää?

MARTHA: Vastaa!

OSSI
Puhutaan toinen kerta.

MARTHA Milloinka?

OSSI
Milloin tahansa. - Illalla jos sopii.

( Aili tulee, tuo olutpullon.)

AILI
Kylläpä sinulla olikin kova jano. Miten arvasinkaan.
Menemmekö nyt alas ryytimaahan?
Siellä on niin vilpoista.
Ja minä näytän sinulle siellä omenapuun, jonka minä kahdeksan vuotta sitten istutin.
Ajatteles, että se nyt kukkii ensi kerran, tänä aamuna juuri löysin siinä kolme kaunista nuppua...nyt se kukkii ensi kerran...

(Aili hyräilee melodiaa Kolme kaunista nuppua, kukkii, kukkii!)

4. kohtaus

MARTHA
Mitä lienee sanonut hänelle?
Jotain hellän hellää mahtaa olla.
Tekee mieli repiä tukasta tuota hinteloa olentoa, joka on ryöstänyt minulta rakastajan.
Kuinka sulavasti astuu siellä Oskarin rinnalla, kuinka on ihana ja nuori ja hempeä keveässä leningissään.
(tauko)
Minä jään takapajulle.

( Ailin hyräily)
Kuin ilkkuisi minun avutonta vihaani.

www.naytelmat.fi 38

(tauko)

Minun täytyy päästä erottamaan heidät. Minä en siedä ajatusta, että he ovat yksissä. Ehkä Oskar juuri parhaillaan hyväilee häntä.

Nythän tätä liiviä olisi koeteltava.
Neiti on hyvä ja tulee koettamaan liiviä.

(Musiikki. Liiviä ”sovitetaan”. Ossi pohtii simultaanisesti tilannetta -”mitä tehdä nyt?”
Musiikki vaihtuu. Herra ja rouva Römer tulevat. He, Aili ja Ossi pelaavat tennistä.)

MARTHA
Oskar, minun entinen Oskarini on jo täydellisesti perehtynyt tässä kodissa. Kohdellaan kuin perheenjäsentä ainakin. Eikä siunaaman hetkeksi väisty Ailin rinnalta.
Minä haluaisin tappaa heidät molemmat, paiskata maahan, polkea heidät jaloilla, lyödä, hakata kuoliaaksi.
Kuin uhallaan ovat silmieni edessä.
Tuntimäärät keveässä, hauskassa puheessa.

Minä haluaisin syöksyä heidän keskeensä.
( Marthan huuto. Musiikki vaihtuu. Römerin perheen sekaannus.)

Tämä teidän suosikkinne, tämä hieno, tämä komea, tämä sivistynyt, tämä rakastettu neiti Römerin sulhanen - - tiedättekö - missä suhteessa hän on ollut minuun.
Missä läheisissä suhteissa me olemme toisiimme olleet?

Minä synnytän lapsen syyskesästä.
Hän on minun lapseni isä.
Ja minä tunnustan julkisesti oman häpeäni!
Mutta hän ei tahdo enää tuntea eikä tunnustaa olleensa missään tekemisissä kanssani!

Näin minä teen yhdellä iskulla lopun tästä iloisesta, perheellisestä sopusointuisuudesta ja kukistan tämän vihatun, joka on minut hyljännyt ja onnettomaksi saattanut ja näissä uusissa olosuhteissa kylmennyt entiselle rakastajattarelleen!

(Musiikki vaihtuu. Römerin perhe palautuu sekasorrostaan.
Vihan puuska on ohi. Suuri yksinäisyyden ja turvattomuuden hetki.)

www.naytelmat.fi 39

MARTHA
Ei Oskar enää muista minua, ei välitä tuskistani.
Niin vieraalta näyttää nyt.
Minä halpa ompelija ja hän nuori varatuomari
Syvä, ylitsepääsemätön juopa on ilmestynyt meidän väliimme.

Minua odottaa häpeä, ihmisten tuomio, puute ja avuttomuus. Ei yhtään ystävää, joka säälisi tai lohduttaisi.

( Martha puhkeaa itkuun)
Eiväthän nämä kyyneleet kumminkaan mitään pilkkuja jättäneet kankaaseen.

5. kohtaus

KERTOJA 1 (Paavo)
Vasta myöhemmällä saapui Ailin odotettu ystävä Olga. ( Ella, muuttuu Olgaksi)

Hän aikoi viipyä huomiseen, niin kuin Ossikin.
Ossin syntymäpäivä on kuukauden päästä ja Aili oli yksissä tuumin Olgan kanssa päättänyt ommella hänelle...

AILI
Matkalaukun syntymäpäivälahjaksi.
Ossi, sinä et saa kuulla.
Meillä on vähän puhumista Olgan kanssa.

OLGA
Me menemme yliskamariin vain ”viideksi minuutiksi”.

OSSI
En minä ole lainkaan utelias tietämään teidän salaisuuksianne.

( Muut poistuvat. Ossi jää. MUSIIKKI. Martha Ossin luo. )

OSSI
Mene metsään tuonne, minä tulen rantatietä jäljessä.

( Martha ja Ossi kahden)

OSSI
Sinun täytyy lähteä täältä pois, Martha.
Välttämättä, niin pian kuin mahdollista.
Keksi joku syy, sano itsesi sairaaksi tai jotain semmoista.

www.naytelmat.fi 40

MARTHA Mitä varten?

OSSI
Mitäkö varten? Etkö sinä ymmärrä? Tämä ei käy laatuun.
( tauko)
Minun on kiusallista tietää sinun olevan täällä.
Ota asia järkevästi. Sille ei kumminkaan enää mitään voi. Ja tiesithän sinä kaiken aikaa, ettei sitä ikuisesti kestäisi. Ennemmin tai myöhemmin siitä kumminkin loppu oli tuleva. En sinua siinä suhteessa pettänyt turhilla lupauksilla.

MARTHA
Ei. Et pettänyt.
Totta se on.
Itseäni minä saan syyttää.
Hetkellisen onnen tähden olen uhrannut tulevaisuuteni, koko elämäni. Mitä nyt auttaa katumus tai kaihoinen mieli?
Tehtyä ei saa tekemättömäksi.

OSSI
Niin. Minä en voi viipyä täällä kauemmin. Täytyy palata takaisin, ehkä siellä jo kaipaavat minua.
Yhtä vaan pyytäisin: elä käy enää luonani, eläkä pyri minua tapaamaan, Ymmärräthän, ettei meillä enää sovi olla mitään yhteyttä.
Rahaa minä sinulle lähetän siksi, kun se vaikea aika tulee – ettei sinun tarvitse puutetta nähdä. Siinä suhteessa saat olla vallan huoletta.
Hyvästi nyt sitten. Ja muista, että lähdet tästä talosta.

Parasta, jos tekisit sen jo tänä iltana. (Musiikki)

ISKU-> Ihmisoikeusteema (Musa ennen tekstiä tai alle?)

OSSI kertojana
Holm läksi. Martha ei hievahtanut, hän jäi istumaan paikoilleen liikkumattomana, kädet ristissä polven ympäri ja silmät suurina harrottaen epämääräisesti kaukaisuuteen.

MARTHA
Vaihtelevat mielenliikkeet olivat Marthaa raastaneet kaiken päivää. Nyt ei hänellä ollut voimia mihinkään, hän oli kuin maahan lyöty ja nöyrtyi kohtalonsa alle.
Silmät suurina Martha katseli taivaan rantaa, järven toisella puolen. Hiljaisuuden katkaisivat vain nyyhkäykset, jotka silloin tällöin nousivat hänen povestaan.

www.naytelmat.fi 41

Tuskin Martha mitään näki, vaikka rävähtämättä tuijotti eteensä, tuonne kauas, jossa taivas ja maa yhtyivät, sillä katse oli omituisesti sisäänpäin kääntynyt ja eloton.
Mielenliikkeet olivat asettuneet.

Elämä on vetääntynyt syvälle sielun sisimpään, niin kuin useimmiten tapahtuu silloin, kun suru ja tuska ovat yli äyräiden kohonneet.

6. kohtaus

( Aili ja Olga tulevat.)

AILI Ossi!

OLGA Ossi!

AILI
Me olemme etsineet kaikkialta!

OLGA
Me olemme tuumanneet lähteä soutelemaan.

AILI
Ellei sinulla ole mitään sitä vastaan.

OSSI
Ei tietenkään.

KERTOJA 1 (Paavo)
Ja niin sitä lähdettiin pienellä valkeaksi maalatulla venheellä, joka varta vasten oli tehty tämmöisiä retkiä varten.

AILI
Minä soudan, Ossi saa pitää perää.

OLGA
Minä soudan, Ossi saa pitää perään.

AILI
Minä soudan, Ossi saa pitää perää.

OLGA
Minä soudan, Ossi saa pitää perän.

www.naytelmat.fi 42

AILI
Ei vaan minä.

OLGA Minä.

OSSI
Minä tartun airoihin. Muu ei tule kysymykseen.

OLGA
Me soudamme yhdessä Ailin kanssa.

AILI Ossi!

OSSI
No hyvä on.

KERTOJA 1 (Paavo)
Ossi työnsi venheen rannasta ja nyt alkoivat tytöt pienillä valkoisilla käsillään vetää airojaan minkä jaksoivat. Mutta pian olivat voimat lopussa.

AILI
Eihän meillä ole kiire mihinkään. Ei oikeastaan tarvitse soutaa ollenkaan, jos vain Ossi hiljakseen meloo niin päästään eteenpäin sen verran kuin tarvitaan. Kunhan saamme vain olla järvellä, eihän meillä muuta tarkoitusta olekaan.

KERTOJA 1 (Paavo)
Ilta on lämmin ja tyyni. Taivas rusottaa luoteisessa, aurinko on mailleen menemässä. Järvi välkkyy kirkkaana kuin kuvastin, hiljaisessa vartoilevassa levossa.

AILI
SKU-> Alkusoitolle (ppp) || Oletteko kuulleet tarun tästä järvestä?
Tuolla syvyydessä, näettekös, väijyy vedenemo nuoria, kauniita ihmisiä saaliikseen. Keskikohdalla sanotaan järven olevan aivan pohjattoman ja jos se vaan ehtii sinne asti raahata hukkuneen, ei sitä enää koskaan löydä.
Monta on jäänyt sillä tavalla ijäksi päiviksi järveen

OLGA
Kuinka hirveätä, jos se nytkin meitä tähystelee tuolta alhaalta.

ISKU-> laulu alkaa (Suisidaalia) KERTOJA 1 (Paavo)

Olga kallistui varovasti venheen laidan ylitse ja katsoi alas. Mustat terhakkaat silmät ja eloisat kasvot sieltä hymyilivät hänelle vastaan.

Se oli hänen oma kuvansa ja mielihyvällä antoi hän katseensa siinä viipyä hetkisen, kunnes venheen tekemät väreet sen hävittivät.

www.naytelmat.fi 43

OLGA
Ei tuolla näy muuta kuin sininen taivas ja valkoisia pilvenhattaroita.

AILI
Luuletkos että hän näyttäytyy.

OLGA
Ei hän niin tyhmä ole. Siiloinhan ihmiset tietäisivät olla varuillaan.

(Musiikki. Kaikki laulavat, myöhemmin Martha yhtyy lauluun)

Kesäisen illan kullasta Tuo joutsen tultuaan Joen lähelle laskihe
ja loihe laulamaan.
Suloa Suomen lauloi hän, Kesiä Pohjolan

Kuin halki öisin aurinko Valaisee maailman.

ISKU-> Vesi "Plop" efekti

( MARTHA ”hyppää veteen”. Martha kuolee.)

OLGA
Tuolla putosi joku järveen.

AILI Missä?

OLGA
Tuolla. Kalliolla.

AILI
Vedenemo. Lähdetään pois.

KERTOJA 1 (Paavo)
Ylhäällä kartanossa ei kukaan tiennyt vielä asiasta, mutta ompelija oli nähty sinnepäin menevän ja kun ei häntä löydetty talosta, epäiltiin, että hän mahdollisesti olisi jyrkältä kalliolta luiskahtanut alas.

OLGA MARTHAA! MARTHAA!

www.naytelmat.fi 44

KERTOJA 1 (Paavo)
Ja Ossi otti miehiä mukaansa ja kiiruhti verkkojen ja seipäiden kanssa haromaan järveä..

AILI
Ei ole koskaan ennen sattunut, että kukaan olisi meidän täällä ollessamme Valkeiseen hukkunut
Mutta nyt onnettomuus on tapahtunut minun läheisyydessäni, melkein minun silmieni edessä ja hukkunut on lisäksi vielä minun oma ompelijani.

Minua kammottaa asua täällä enää päivääkään ja äidin täytyy luvata että me muutamme heti takaisin kaupunkiin.

KERTOJA 1 (Paavo)
Marthan ruumis saatiin ylös parin tunnin päästä ja toimitettiin heti pois paarihuoneeseen.

AILI
Oliko se Martha?

OSSI Oli.

KERTOJA 1 (Paavo)
Lääkäri saapui myöskin ja antoi Ailille nukuttavia rohtoja.
Eikä aikaakaan, niin hän jo täydellisesti tyyntyi ja kun äiti toimitti hänet vuoteelle, meni hän samaa päätä uneen ja nukkui yhtä mittaa seuraavaa aamua melkein puolipäivään saakka.

(Musiikki.)
ISKU-> Ossi-Teemaan 3.x (Ailin herättely)

Kun hän heräsi, oli kihlaleninki jo uuden ompelijan käsissä eikä mitään merkkiä näkynyt enää eilisestä tapaturmasta.

KERTOJA 2 (Timo)
Mutta hauska uutinen hänelle kerrottiin.
Ossi ja Olga jäisivät huvilalle muutamaksi viikoksi, kenties koko kesäksi. Se sai Ailin iloiseksi eikä hän enää virkannut mitään poismuutosta.

KERTOJA 3 (Ella)
Ja niin vähitellen unohtui onneton ompelija.

ISKU-> Alkumusiikki

KERTOJA 1 ( Paavo)
Ja kun tapauksesta joskus puhuttiin, oli se kansantarun yhteydessä eikä se enää kammoa herättänyt.

www.naytelmat.fi 45

KERTOJA 4 (Petriikka )
Kihlajaisissa, viikkokausi sen jälkeen, oli ilo ylimmillään.
Kauniita puheita pidettiin morsiusparin kunniksi.
Tanssia kesti myöhään yöhön.
Aamupuoleen syötiin komea illallinen.
Morsian oli suloinen, sulhanen hieno ja ylevä.
Kaikki heitä ihailivat ja ylistelivät ja monet monituiset maljat heidän onnekseen sinä iltana tyhjennettiin.